TUKHOLMA Kameran eteen asettuva Lennart Karlsson on yksi Ruotsin johtavia huumepoliiseja. Suomessa nopeasti yleistynyt peukkuhuume ei silti ole hänelle kovin tuttu aine.
– Alfa-PVP:tä on Tukholmassa todella vähän. Joitakin vuosia sitten ainetta liikkui, mutta nyt sitä ei käytännössä näy täällä lainkaan, Karlsson sanoo.
Iso osa huumekaupasta tehdään nykyisin verkossa. Karlssonin mukaan erityisesti peukun tapaisten huumausaineiden kauppa on keskittynyt verkon alustoille.
– Mutta tällä hetkellä ruotsalaisilla sivustoilla ei juuri näy alfa-PVP:tä, mikä kertoo siitä, että sille ei ole kysyntää.
Samaa osoittavat poliisin ja tullin takavarikot. Ruotsissa huumetta on tänä vuonna löydetty muutamia grammoja, kun taas Suomessa keskusrikospoliisi kertoi heinäkuussa takavarikoineensa ainetta jo yli kahdeksan kiloa.
Alfa-PVP on muuntohuume, joka aiheuttaa osalle käyttäjistä voimakasta aggressiivisuutta ja vainoharhaisuutta. Pahimmat oireet ovat hengenvaarallisia ja vievät teho-osastoille. Aine aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden.
Suomessa peukun käyttö on yleistynyt nopeasti, mikä näkyy muun muassa terveydenhuollossa. Myös Suomen hallituksessa on huolestuttu alfa-PVP-tilanteesta.
Ruotsissa aineella ei ole yleisesti tunnettua katunimeä. Se kertoo osaltaan vähäisestä käytöstä.
Karlssonin mukaan huumetta liikkui Ruotsissa noin vuosina 2015–2017, mutta sen jälkeen se lähes katosi markkinoilta. Karlsson ei osaa sanoa, miksi. Poliisi ei kohdistanut tuolloin erityistä huomiota peukkuun, sillä samaan aikaan työtä teetti fentanyylijohdannaisten yleistyminen, hän kertoo.
Näin Karlsson vastaa kysymykseen siitä, miksi peukkua ei ole Ruotsissa:
Ei selvää syytä maiden välisille eroille
Yhtä syytä Suomen ja Ruotsin erilaisiin tilanteisiin peukun käytössä on Karlssonin mielestä vaikea nimetä.
– Huumetrendit ovat usein todella paikallisia, minkä vuoksi naapurimaissa voi olla aivan erilaiset tilanteet.
Hän huomauttaa, että jo pelkästään Ruotsin sisällä on suuria alueellisia eroja eri huumausaineiden yleisyydessä. Vaihteluun vaikuttavat saatavuus ja kysyntä, mutta myös vaikeammin selitettävät, osin sattumanvaraiset tekijät.
– Käyttötrendit ovat monimutkaisia. Esimerkiksi joku yksittäinen ryhmä voi alkaa käyttää jotain ainetta tietyssä paikassa, ja sitä kautta aine alkaa yleistyä alueella, sanoo kolmekymmentä vuotta huumepoliisina toiminut Karlsson.
– Jos tällainen niin kutsuttu epidemia alkaa, tietyn yksittäisen huumeen käyttö voi kasvaa todella nopeasti.
Näin on käynyt peukun osalta Suomessa. Esimerkiksi HUSissa peukkua käyttäneiden potilaiden määrän kerrotaan kasvaneen räjähdysmäisesti tänä kesänä.
Karlsson nostaa Ruotsin osalta esimerkiksi kristallin eli metamfetamiinista jalostetun vahvan, polttamalla käytettävän huumeen. Aine on yleistynyt huomattavasti tietyissä ruotsalaiskaupungeissa kuten Uppsalassa ja Linköpingissä, mutta toisissa kaupungeissa käyttö ei ole kasvanut merkittävästi.
Karlsson uskoo selityksen löytyvät opiskelijoista.
– Kristallia käytettiin alunperin bilehuumeena nuorten keskuudessa, ja yliopistokaupungeissa on paljon nuoria, jotka juhlivat. Sieltä se alkoi levitä, hän järkeilee.
Ruotsissa vastaava kokemus ”kannibaalihuumeesta”
Myös ylilääkäri Joar Guterstam sanoo, että peukku on tällä hetkellä tuntematon huume Tukholman terveydenhuollossa. Guterstam työskentelee Tukholman riippuvuuskeskuksessa, joka tarjoaa julkista terveydenhoitoa päihderiippuvuuksiin.
Parinkymmenen päihdelääkärivuotensa aikana hän ei ole kertaakaan tavannut peukun käyttäjää.
– Alfa-PVP ei ole koskaan ollut merkittävä huume Ruotsissa, mutta samankaltaiset huumeet ovat välillä yleistyneet ja taas kadonneet, hän sanoo.
Suomen peukkutilanne muistuttaa Guterstamia reilun kymmenen vuoden takaisesta ajasta, jolloin peukun tapainen MDPV levisi Ruotsissa nopeasti. Huume aiheutti vakavia oireita ja kuormitti terveydenhuoltoa.
Huumetta kutsuttiin tuolloin muun muassa kannibaalihuumeeksi, koska Yhdysvalloissa sen vaikutuksen alaisena ollut mies oli syönyt ihmislihaa.
Näin Guterstam kuvailee tilannetta tuolloin:
Tiedon levittäminen vaaroista tärkeää
Guterstam uskoo, että MDPV:n käytön vähenemiseen saattoi vaikuttaa levinnyt tietoisuus aineen vaarallisuudesta.
Myös MDPV:n esimerkki osoittaa, miten paikallisia tietyn huumeen käyttöön liittyvät piikit voivat olla.
– MDPV:tä oli tuolloin todella paljon muun muassa Västeråsissa ja paikoin muuallakin maan keskiosissa, mutta ei niinkään täällä Tukholmassa.
Myös huumepoliisin Karlsson nostaa esiin kymmenen vuoden takaisen kokemuksen, kun häneltä kysyy vinkkejä Suomen peukkutilanteeseen. Karlssonin mukaan on erityisen tärkeää levittää tietoa aineen vaaroista.
Hän uskoo, että tästä oli apua, kun synteettiset kannabioidit levisivät Ruotsissa. Tuolloin uutisointi nuorten yliannostuksista ja kuolemantapauksesta nosti asian tietoisuuteen, jolloin myös viranomaiset puuttuivat tilanteeseen. Keväällä Ruotsin tulli varoitti samankaltaisen aineen paluusta markkinoille.
Lainvalvojien onnistumisilla on myös vaikutusta, sanoo Karlsson.
– Kokemukseni mukaan maahantuonnin taustalla saattaa usein olla varsin pieniä ryhmiä, joiden kiinni saaminen voi muuttaa tilanteen.
Videolla Karlsson kertoo, mikä Ruotsin huumepoliisia tällä hetkellä huolestuttaa.
Vaikka peukku ei juuri nyt ole Ruotsissa ongelma, Karlsson sanoo, että naapurimaiden tapahtumia pidetään silmällä ja tietoa vaihdetaan.
– Suomi on vain laivamatkan päässä. Totta kai ajatus tilanteen leviämisestä herättää huolta.
